Minustako/sinustako (kehonpainoharjoittelun) ohjaaja?

Siis miksi ei. Kun aloitin liikkumiseni zumballa, niin pian syntyi ajatus, voisinko kouluttautua zumbaohjaajaksi. Kun aloitin kahvakuulanostamisen ja osallistuin ensimmäisiin kisoihini, niin mietin, miten voisin kouluttautua kahvakuulaohjaajaksi ja kävin lopulta kolme eri ohjaajakoulutusta, ihan rakkaudesta lajiin ja tiedonjanoon.

Samalla tavalla tottakai luonnollista on, että kouluttaudun nyt kahonpainoharjoittelun ohjaajaksi, koska teen kehonpainoharjoittelua harva se päivä. Usein ne ovat pieniä ripauksia, mutta osa aitoa elämää. Etunojapunnerrukset työpöydän reunaa varten palaverissa tai kyykkyvariaatiot missä vain.

Mikä tahansa laji, jota sinä päädyt rakastamaan on lisäopin arvoinen, jos oppiminen kiinnostaa sinua. Yksi parhaista oppimistavoista on käydä ohjaajakoulutus. Siis kenellä muulla on paras tieto kuin ohjaajalla? Ja koulutus ei velvoita sinua ohjaajaksi vaan voit rauhassa oppia ja ohjaamiskipinä joko iskee tai ei.

Oma vahva mielipiteeni on, että sinun ei tarvitse olla täydellinen mennäksesi koulutukseen. Sinnehän mennään oppimaan! Riittää, että sinulla on palava halu tai ainakin jonkinlainen erityinen tahto ja syy. 🙂

Kyllä, ohjaajakoulutuksiin osallistuu usein ihmisiä, jotka jo ovat muiden liikuntamuotojen ohjaajia ja kenties aktiiviohjaajia, mutta se ei tarkoita sitä, ettetkö SINÄ voisi osallistua myös. Ohjaajakoulutukset ovat takuuvarma tapa saada uusia ideoita ja inspiraatiota. Tämähän pätee kaikkeen koulutukseen aiheesta riippumatta.

Edellisistä ohjaajakoulutuksistani on lähes kymmenen vuotta aikaa. Teen nyt kehonpainoharjoittelun ohjaajakoulutuksen verkkokoulutuksena ja tämä jos mikä sopii nykyiseen elämäntilanteeseen ja tietenkin tämänhetkiseen korona aikaan. Mutta tosiasia on, että tunsin pitkään, että en voi enää osallistua ohjaajakoulutuksiin, koska ne vaatisivat vaikkapa kokonaisen viikonlopun poissaolon. Johonkin elämäntilanteeseen se sopii, mutta itselleni pitkään aikaan ei niin millään. Tässä on takana hektinen yhdeksän vuotta vaativassa työpaikassa ja välissä oli myös äitiysloma.

Verkkokoulutukset vaativat sopivan asenteen. Niistä saa paljon irti, mutta se on sinusta itsestäsi kiinni. Jos haluat ja päätät oppia, niin opit. Jos taas olet kurssilla huvin vuoksi, niin hyöty jää pieneksi.

Haluan oppia lisää, janoan uutta tietoa ja sitä tunnetta kehossa, kun löydän oikean tekniikan. Joku sellainen lähtökohta on uskoakseni paras. 🙂

Instagramin puolella löytyy lisää juttua tästä matkastani: kehonpainoharjoittelusta ja ohjaajakoulutuksesta. 🙂 ”Aina matkalla jonnekin…” ja se jos mikä parasta. Perillä ollaan vain hetki, mutta matkalla voi viihtyä pitkään.

Kerro meille tai muille, jos tykkäsit!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *