So Fun Run juoksuohjelma testissä

Lähdin tasan kaksi viikkoa sitten juoksemaan So Fun Run juoksuohjelmalla, joka on tehty meille, jotka lähdetään liikkeelle. Liikkeelle voi lähteä ensimmäistä tai kymmenettä kertaa, lähtökohdat on aina hieman erilaiset, mutta kuudessa viikossa päästään pitkälle. 🙂

Olen itse lähtenyt ensimmäistä kertaa juoksemaan kymmenen vuotta sitten eli aikuisena naisena. En ole luonnoltani juoksija ja todellakin lähden joka kevät (silloin kun lähden) liikkeelle kävelyn ja juoksupätkien yhdistelmällä. Just niin kuin So Fun Run lähtee! Tänä keväänä erona on, että on ohjelma, jota seurata.

Kaksi viikkoa olen tehnyt muutamia noin puolen tunnin kävely/juoksu lenkkejä, saanut hyvän muistutuksen siitä, että sykkeet eivät saa nousta korviin eli puuskuttaa ei saa pahasti ja tekemisen rentous on löytynyt. ”Introviikot” sanoi Sari ja kolmas viikko on jo enemmän juoksemista ja huomasinkin, että lenkit nousee 30-40 minuuttiin 30 minuutin sijaan.

Se kolmannen viikon 40 minuuttia EI ole pelkkää juoksua. Ei, tätä ohjelmaa varten ei tarvitse valmiiksi pystyä juoksemaan. 🙂 Kunto lähtee nousemaan pelkällä kävelyllä tai kävelyn ja juoksun yhdistelmällä silloin, kun ei vielä pysty juoksemaan viittä kilometriä, mikä siellä lopussa häämöttää tavoitteena. Joko se tai paljon parantunut kunto ja hienoja hetkiä vaikkapa metsäpoluilla.

Mutta miten tämä on mennyt. Ensimmäisellä viikolla mietitytti sykemittari. En käytä sykemittaria, vaikka minulla sellainen löytyy, koska jäin joskus koukkuun sen tuijottamiseen, vaikka en siitä oikeasti mitään hyötynyt. No sykemittari pysyy toisenkin viikon jälkeen toistaiseksi poissa, koska riittää tieto siitä, että en puuskuta. Sykemittaria ei siis tarvitse olla, mutta sitä voi käyttää.

Toisella viikolla löytyi jo ensimmäisellä viikolla yllättänyt rentous. Hei minun ei tarvitsekaan juosta itseäni puhki tai rehkiä paljon vaan sopivasti. Lepopäivänä mietin jo, koska pääsee seuraavan kerran juoksemaan ja kävelyn ja juoksun yhdistely onnistuu hyvin perheen kanssa liikkuessa. Tämä on aivan loistava. juttu.

Toisen viikon toinen löytynyt asia oli kävelemisen arvostus. Siis todellakin suuri osa kahden ensimmäisen viikon ”tehtävistä” meni omalta osaltani kävellen. Joko kävelyä ja juoksua vuorotellen sitä puuskutusta vältellen tai sitten aivan kävellen ja nimenomaan metsäretkillä.

Kolmantena asiana oikein lapulle ylös kirjoitin, että tunnen meneväni eteenpäin, vaikka taatusti teen kevyempiä lenkkejä kuin olisin tehnyt ilman juoksuohjelmaa. Se antaa tietynlaisen rauhan, kun ei voikaan miettiä, että kyllä minun nyt olisi pitänyt juosta 15 minuuttia pidempään tai mennä kovempaa. Ei, juuri nyt kevyemmin ja vähemmän on parempi ja se tuottaa tuloksia.

Sarille toisen viikon viimeisenä päivänä totesin, että ei minulla ole mitään mielen päällä eli tuntui vain hyvältä. Liian helppo asiakas? 😀 No ehkä en, mutta utelias siitä mitä loput neljä viikkoa saa aikaan!

Toivottavasti kevätaurinko paistaa ja influenssat saati pahemmat pysyy loitolla. Juoksemisiin! Ei kun kävelemisiin myös. 🙂

Kerro meille tai muille, jos tykkäsit!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *